Ruokaonnellisuus ja hyvinvointi samassa paketissa - myytti vai mahdollisuus?

Mikä on terveellinen ruokavalio ja miten noudattaa sitä kiireisen arjen keskellä? Melkoisia ikuisuuskysymyksiä... Me kaikki tiedämme, että pitäisi syödä terveellisesti. Miksi se sitten on niin vaikeaa? Yritän hieman avata omia ajatuksiani tästä laajasta aiheesta.

189Syömme, koska tarvitsemme polttoainetta elääksemme, ja perusmatikalla ajateltuna tarvitsemme sen verran energiaa, kuin kulutamme. Kulutamme energiaa kehon perustoimintoihin sekä liikkumiseen. Melko yksinkertaista ja loogista näin ajateltuna eikö vain? Tarvitsemme kaikkia energiaravintoaineita (hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiinia), sillä niillä kaikilla on omat tehtävänsä kehomme monimutkaisessa toiminnassa. Tarvitsemme myös tietyn määrän lihasmassaa sekä rasvamassaa, jotta kehomme voi toimia optimaalisesti. Meille kaikille pätee nämä perussäännöt samalla tavalla. Olemme toki yksilöitä ja meihin vaikuttaa perintötekijämme sekä ympäristömme. Meidän on siis mukautettava omaa ruokavaliotamme näistä perussäännöistä omaan itseemme ja elämäämme, jotta voimme olla terveitä. 

Nyky-yhteiskuntamme on hyvin ulkonäkökeskeinen ja tämän seurauksena esiin on noussut termi: kehopositiivisuus. Tämä on melko kiistelty termi ja sen vaikutusta on pohdittu monella eri kanavalla. Mielestäni olisi hyvä muistaa, että kehopositiivisuus korostaa tyytyväisyyttä omaan kehoonsa ja ulkonäköönsä. Lihavuuden ihannointi on eri asia, eikä sitä pitäisi sekoittaa kehopositiivisuuteen. Tämän alustuksen tarkoituksena on esittää kysymys: mitä meidän pitäisi ihannoida? Vastaus on: terveyttä. Kehon muodoilla ei ole väliä, jos pyrimme terveisiin elämäntapoihin ja edistämme omaa hyvinvointiamme. Näin olemme varmasti myös tyytyväisempiä itseemme ja omaan ulkonäköömme. Tässä yhdistyvät sekä fyysinen terveys että psyykkinen terveys. Kun edistämme omaa terveyttämme, meillä on hyvä olla. Kun meillä on hyvä olla, saamme lisää motivaatiota toimia terveiden elintapojen mukaisesti.

Nyt olen jauhanut tarpeeksi terveydestä. Mitä se terveellinen ruokavalio sitten on? Itse olen ruokavalioni suhteen melko joustava, olen aina ollut. En kiellä itseltäni mitään, mutta kuuntelen omaa kehoani, sillä se kertoo paljon siitä, mitä minä tarvitsen ja milloin olisi ehkä hyvä hieman himmata. Paras neuvo, mitä ikinä voin antaa on: syö kaikkea kohtuudella. Arjen ruokia miettiessäni, pyrin valitsemaan itseni kannalta hyviä vaihtoehtoja. Pyrin syömään riittävästi proteiinia (1,5g proteiinia/painokilo/vuorokausi) ja valitsemaan täysjyvätuotteita. Pyrin syömään hedelmiä ja vihanneksia joka päivä ja vältän ylimääräistä suolaa ja sokeria. En kiellä itseltäni herkuttelua. Jos haluan syödä pullan kahvini kanssa, minä syön pullan kahvini kanssa. En vain tee sitä joka päivä. Vältän myös syömästä joka päivä lihaa sekä korkeasti prosessoituja tuotteita.

Olen joskus ajatellut ruuan olevan vain polttoainetta. No, todellisuudessa se on paljon muutakin, ja minäkin olen tajunnut sen viimein. Ruoka on osa kulttuuriamme, se on osa sosiaalisuutta ja tapahtumia. Se on nautintoa ja mielihyvää. Ruuasta kuuluu nauttia. Ruoka on iso osa elämäämme, joten kannattaahan siihen panostaa. Arjessa täytyy toki joskus tehdä nopeita ratkaisuja ja tietenkin raha on aina vaikuttava tekijä. Vinkkini siis onkin: panosta silloin, kun on aikaa. Tutustu elintarvikkeisiin, löydä itsellesi sopivat vaihtoehdot. Seuraa esimerkiksi sydänmerkkituotteita, jos et halua vertailla kaikkia kaupan paketteja keskenään. Kehitä itsellesi pari nopeaa reseptiä, joita voit hyödyntää kiireisinä päivinä tai hetkinä, kun et jaksa kehitellä mitään uutta ja ihmeellistä. Itse olen käyttänyt erilaisia pasta- ja wokkireseptejä ja uusina suosikkeinani ovat uunivihannekset sekä kasvissosekeitto. 

Kuten yllä mainitusta tekstistä voi päätellä, teemme avopuolisoni kanssa ruuat itse. Näin on helpompaa säädellä annoksen ravintoarvoja. Teemme ruokaa isoja annoksia kerralla, jotta ihan joka päivä ei tarvitse kokata. Jotkut tekevät ruokaa valmiiksi myös pakkaseen. Hyvä tapa sekin. Olen ollut huono tekemään ruokaa itse, mutta nyt olen huomannut sen mielekkyyden. Nautin ruuasta enemmän, kun olen käyttänyt siihen aikaani ja tiedän sen ravintoarvon. Olen edelleen huono maustamaan, mutta onneksi avopuolisoni tekee usein sen operaation... Joskus valitsemme ruuaksi myös esimerkiksi pizzaa tai tortilloja. Nämäkin saa pienellä tuunailulla hieman paremmiksi vaihtoehdoiksi! Leipominenkin on mieleeni ja silloin herkutteluunkin voin vaikuttaa esimerkiksi sokerin määrää muuttamalla tai makeuttamalla hunajalla. Haluan usein tarjoilla leipomuksiani myös muille. Tässä onkin seuraava vinkki: tee herkuttelusta sosiaalinen tapahtuma. Jaa kokemus jonkun kanssa. Näin ruoka on osa isompaa nautintoa.

Miksi meidän on kaikesta tiedosta huolimatta vaikea vastustaa ruokaa? Energian tarve on meille elinehto. Meidän on pakko saada energiaa, jotta pysymme hengissä. Energiapitoinen ruoka houkuttaa meitä, sillä se on osa selviytymisvaistoamme. Nykyään täällä Suomessa emme kuitenkaan tarvitse tätä ominaisuuttamme. Ruokaa on ympärillämme yllin kyllin, joten nyt korostuu meidän omat valintamme. Valintaamme vaikuttaa monet tekijät: taloudellinen tilanne, tottumukset, opitut asiat, omat mieltymyksemme ja niin edelleen. Osaammeko vastustaa houkutuksia tarpeen tullen? Todistetusti kehomme pyrkii saamaan energiapitoista ruokaa, kuten juuri kerroin. Toinen asia, mikä kiinnostaa varmasti oman painonsa kanssa kamppailevia on se, että keho pyrkii pysyvään tilaan. Eli laiduttava saattaa huomata palaavansa aina muutaman kilon pudotuksen jälkeen lähtötilanteeseen. Käytönnössä ihminen siis kokee nälkää enemmän, kun on laihduttanut. Tämä asia ei tietenkään varsinaisesti helpota himoista kieltäytymistä. 

Mitä tästä kaikesta voi siis ottaa omaan tietopankkiinsa? Käytä maalaisjärkeä. Tee pieniä valintoja parempaan ja tee siitä tapa. Älä laihduta, vaan pyri hyvinvointiin. Meidän ei tarvitse laskea kilokaloreita tai tuijottaa vaa'an numeroita. Oma olo kertoo kaiken tarpeellisen. Jos mittausvälineitä haluaa käyttää, peili ja mittanauha kertovat tarpeellisen. Terveelliset elintavat ovat elämäntapa. Omia elintapoja voi olla haastavaa muuttaa, mutta kokeilu on varmasti vaivan arvoista. Älä soimaa itseäsi satunnaisesta herkuttelusta tai ruuasta nauttimisesta ja muista, että muutokset tarvitsevat pitkäjänteisyyttä ja aikaa. Jos kaipaat apua oman ruokavaliosi kanssa, pyydä tukea läheisiltäsi tai alan ammattilaisilta. 

Keskuudessamme on paljon suolisto- ja ruuansulatusongelmia. Ehkä nämäkin ovat osaltaan kehomme yritys kertoa, että ruokavaliossamme on jotain korjattavaa. Itse huomaan kehoni reagoivan, jos syön esimerkiksi paljon kovaa rasvaa, lihaa ja sokeria. Nämä oireet on vain jokaisen opittava tunnistamaan itsestään. Muita oireita vatsaongelmien lisäksi voivat olla esimerkiksi väsymys, ihon ongelmat, mielialan vaihtelut, ärtyneisyys ja erilaiset säryt. Jouduin itse kokemaan, kuinka paljon rautavarastojen puute vaikuttaa omaan hyvinvointiini. Oireita oli sydämen lisälyönneistä ja päänsäryistä voimattomuuteen. Nämä kaikki oli korjattavissa vain huolehtimalla riittävästä raudan saannista. Usein kuitenkin tarve on vain ruokavalion korjaukseen. Lisäravinteita tarvitsemme harvoin. Tämä sai kuitenkin minut pohtimaan ja tajuamaan, kuinka paljon ruokavalio meihin todellisuudessa vaikuttaakaan. Ehkä yhteiskunnassamme olisi paljon vähemmän pahaa oloa, jos vain panostaisimme enemmän siihen, mitä suuhun laitamme.